Aleksi Pärssinen on mukana Legendsien Sorasarjassa – ”Tavoite on mestaruus!”

Aleksi Pärssinen on pitkän linjan Legends-kuski, hämeenkyröläinen on ollut tuttu näky radoilla lähes kymmenen vuoden ajan. Ensimmäinen Legends-kilpuri hankittiin talliin syksyllä 2014, siitä lähtien Pärssinen on tahkonnut ratoja tunnollisesti kaudesta toiseen. Paras saavutus asfalttiradoilta on viime kaudelta tullut yleiskilpailun kymmenes sija, yksittäisessä kilpailussa Pärssinen ajoi Kemorassa viime kaudella neljänneksi. Jääradalta taskussa on toissa talvelta voitto Kuusamosta, SM-sarjassa Pärssinen ajoi tuolloin hopealle.

– Vauhti on kasvanut, mutta vielä pitäisi lujempaa mennä että pääsisin sinne kärkikahinoihin. Aika ei ole riittänyt tarpeeksi treenaamiseen, kisoihin mennään aika kylmiltään. Tällä kaudella jos pääsisi asfaltilla vaikka viiden nippuun lähdöissä, se olisi jo paljon. Legends-uran parhaat muistot on aina Vauhtiajoista, tykkään päästää siellä betoniseinien välissä. Seinäjoelta on muitakin hyviä muistoja, olen siellä onnistunut pari kertaa voittamaan jääspeedway -kisan, Pärssinen muistelee.

Pärssinen on monitoimiautourheilija, Legendsien lisäksi tutuksi ovat tulleet jokkis ja rallicross, mutta kaikki sai alkunsa jo nuorena motocross-pyörän selässä.

– Ajoin motocrossia ala-asteikäisenä, mutta se oli aika kovaa hommaa luille ja lopetin sen joskus neljätoistavuotiaana. Jokkiksen nuorten luokassa aloin ajamaan heti kun täytin viisitoista, nuorten luokasta on SM-pronssia, Asfalttikunkun voitto Kardaanikunkun toinen sija. Rallicrossia ajoin autokrossiluokassa pari vuotta Toyota MR2:lla, auto tosin oli vähän murheenkryyni, eikä oikein sijoituksia tullut.


Pärssinen kiipeämässä kilpakumppaneiden yli, kuva Samuli Koivusalo

Sorasarjaan voitonnälkäinen ja kovaotteinen Pärssinen lähtee tavoittelemaan mestaruutta.

– Tavoitteena on mestaruus. Se vaatii täydellistä ajoa, lähtöjen ja ajon pitää onnistua, kaiken pitää mennä nappiin. Siellä on monta kovaa kuskia, joilla on enemmän kokemusta, mulla on yksi kisa alla. Ja autokin on uusi, en ole sillä ajanut metriäkään, joten Forssassa nähdään miten se istuu käteen, Pärssinen kertoo.

Artikkelikuva Tuomas Tenho